تبلیغات
schotunfrothsic - مطالب اسفند 1389
یکشنبه 29 اسفند 1389  03:54 ق.ظ


Prologi

Rakkaani, anna anteeksi. Et varmaan usko, kun sanon, että rakastan sinua. Vaikka kyllähän sinä tiedät, että rakastan. Ymmärrät mitä merkitsee tulla yllätetyksi, joutua suureen, laajaan verkkoon, jota ei pääse pakoon – aivan kuin mekään emme voineet paeta auringonpaahdetta sinä päivänä järvellä, vaikka tahdoimme vain päästä puun alle suojaan. Ja sitten maa oli kostea ja pelkäsit, ettet saisi pihkaa hameestasi. Voin yhä aistia männynneulasten tuoksun, niissä piilevän viileän, suloisen talven, oksiston kirjavan katveen. Joskus ajattelen, että elän juuri siksi, niiden täydellisten päivien tähden. Mutta tietenkin pihka tahrasi hameesi. Kellertävä pihka, hidastetut kyyneleet, ikään kuin puu tietäisi tulevan.

Siis minulla ei ollut aikomusta ottaa tätä kirjaa luettavaksi, kirja otti minut. Kävelin kauppakeskuksen proosallisilla käytävillä ja näin katalogista tutun kannen. Kirjan, jonka olin hylännyt, vaikka kansi on kaunis kuin unelma! Kirja veti minua kuin noiduttuna ja minä otin sen käteeni. Tein kuten aina olen tehnyt kirjakaupoissa, luin alun…ensimmäisen sivun, sitten olinkin jo toisella ja tajusin, että…


Daphne Kalotayn Bolšoin perhonen (Russian Winter, WSOY 2011, suomennos Irmeli Ruuska) on hämmästyttävä ensimmäinen romaani Kanadassa syntyneeltä, mutta New Jerseyssä kasvaneelta kirjallisuustieteen tohtorilta, jonka isä on unkarilainen ja äiti kanadalainen. Pidin kirjassa kaikesta! Siis lukekaa: Kaikesta! Voisin sanoa, että lukekaa prologi, siinä on se kaikki. Yhtä hyvin voin sanoa: Katsokaa Kirjan kansan kantta, siinä on kirjan koko tarina. Kumpikin on yhtä totta, mutta...silti. Kerron tässä kaiken, enkä mitään, sillä Kalotayn tarina vielä kaiken muun upean lisäksi yllättää loppuratkaisullaan, kuten tekevät kirjat, joita ei unohdeta edes sateenkaaren tuolla puolen. Bolšoin perhonen on tyylikäs teos!


Vanha nainen kurottuu Bostonissa eteenpäin nähdäkseen paremmin alas jalkakäytävälle, mutta hän ei melkein voi sillä kipu. Hän on kuitenkin tottunut kestämään kipua, sillä hän on elänyt baletille, joka on tehnyt hänen ennen niin hallituista liikkeistään avuttomia ikään kuin hän olisi paljon ikäistään vanhempi. Hän istuu pyörätuolissa villaleninki päällä, puuvillasukkahousut jalassa ja postimyynnistä tilatut pehmeät tohvelit jalassa. Vuosien venyttely, voimien kartuttaminen ja kurinalainen elämä ja nyt: Lopussa. Nivelissään tykyttävä kipu Bolšoin baletin entinen primadonna, kuuluisa perhonen, joka häikäisi niin taiteilijapiirit kuin Stalinin, istuu melkein raajarikkona odottamassa nuorta naista, jolle hän on antanut toimeksiannon myydä hänen kuuluisat korunsa. Drew Brooksin on määrä poistaa hänen elämästään viimeinen raskas muisto, se vääryys, jota hän ei jaksa enää kantaa. Korujen, etenkin meripihkasetin myyminen, toisi mukanaan keveyden ja unohduksen.

Kalotayn kieli on lumoavaa ja täydellistä kuin loppunsa hiottu baletti: Kaunista, viihdyttävää, mutta niin vaikuttavaa, että ymmärtää vain suurella työllä saavutetun näin täydellisen esityksen. Kirjan rakenne on kiintoisa. Kautta teoksen kuljemme kahdessa ajassa: Nykyajan Bostonissa sekä Isä Aurinkoisen Neuvostoliitossa. Tahdinvaihto tapahtuu kappaleesta toiseen ja ilman mitään varoitusta. Ja se sujuu! Se sujuu, koska Bolšoin perhonen tanssii pääroolin!


Toinen kiintoisa seikka on se, että kirjassa saatetaan kertoa yllättäen joku tapahtuma, aivan kuin näkisi filmistä trailerin, mutta lukijaa saa tovin odottaa selitystä: miten, miksi, missä? Ei edelleenkään häiriötä, tahti säilyy ja siitä tulee se omin, jonka toivoo jatkuvan.


Nina Revskaja ei tiedä, mitä panee alulle myydessään meripihkasettinsä, sillä hän ei tiedä, että siitä puuttuu kaulariipus, jossa on harvinaisen hieno sulkeuma kätkien sisäänsä…

Kohde 72A


Riipus Baltian meripihkaa, 5 cm:n pyöröhiottu kivi, jossa sulkeuma: hämähäkki (Archea absurda) munapusseineen. harvinaisen selvästi erottuva. Istutettu soikeaan 14 karaatin keltakultaiseen, punoskoristeiseen kehykseen, jossa…


Lopulta huutokauppakamarilla ilmoitetaan myytäväksi myös riipus, mutta kuka sen on voinut tuoda? Mistä? Miksi? Ja kuka on Grigori Solodin, tämä venäjänkielen professori, joka kääntää venäläistä runoutta ja etenkin Viktor Jelsinin runoutta. Grigori, jonka kellertävä pihka, hidastetut kyyneleet saattavat yhteen Drew Brooksin kanssa, naisen, joka on aina halunnut opetella suomen kieltä, äitinsä kieltä.


On kiehtovaa kohdata vastapari ja tässä kirjassa vastapari on kontrasti, se aikasiirtymä, jossa luontevasti olemme milloin nykypäivän Bostonissa, milloin Stalinin diktatuurissa, jossa monet vielä kulkevat sokeina, vaikka kaikkea outoa tapahtuu ja ihmisiä katoaa, etenkin juutalaisia…Miksi Gersh? Miksi Gershin lattialla on kuin tomukasa, jota kukaan ei lakaise pois? Joka viikko pidätetään juutalaisälykköjä, mutta eihän vain Gersh? Nina tanssii voitosta toiseen ja tapaa itse Stalinin. Ja kun Gersh on vielä mukana, saapuvat kesän hitaat päivät, jolloin datšalla kaksi rakastunutta paria saavat viettää muutamia intohimoisia ja pysähtyneitä kesän päiviä. Ja tässä kohtaa tajusin lukevani kirjaa, jonka kosketus on sama kuin Siri Hustvedtin Kaikki mitä rakastin. Se on sitä lävitse kirjan, mutta etenkin datšan lumoavat päivät vertautuvat Vermontin lomapäiviin ja molemmissa sama suloinen joutilaisuus ennen tragediaa. Siitä syntyy tunnetila, joka on verrannollinen. Nyt eivät huhuile mustakarhut, vaan pöllöt. Ja rakastavaiset uivat yöllä yllään tähtitaivas:


Gersh on palannut hakemaan Veraa, joka on vielä rannan tuntumassa. ”Tule tänne”, hän sanoo ja kahlaa Veran luo.


Viktor kauhoo selällään Ninan viereen. Hänen sormensa koskettavat Ninan sormia, kiemurtelevat vedessä. Nina hivuttaa omat sormensa Viktorin sormia vasten. Gersh on alkanut hyräillä sävelmää, jonka Nina tunnistaa. Nyt Viktor työntää kätensä Ninan harteiden alle ja vetää hänet mukaansa, pyörittää häntä hitaasti vedessä.


Painautuessaan Viktorin syliin miellyttävän uupuneena, yllään tähtien kirjoma taivas, Nina tuntee – todella tuntee – maailman avaruuden, tuntee, miten se aina vain jatkuu ja miten hän ja Viktor ja Gersh ja Vera ovat vain sen hitusia. Suurena ammottava maailma, sen rajattomat mahdollisuudet…Hän tuntee sen tuulahduksen, aavistuksen: rajattoman vapauden illuusion.


Jos pidit kirjasta Kaikki mitä rakastin, Bolšoin perhonen on juuri sinulle. Jos sinua kiinnostaa historia, sen vääristelyt, valheet ja paljastukset, tämä on kirja juuri sinulle. Jos sinua kiinnostavat baletti, runous ja ihmisen juurettomuus, tämä kirja on juuri sinulle. Ja jos tämä saa sinut lumoutumaan


…viileän, suloisen talven, oksiston kirjavan katveen. Joskus ajattelen, että elän juuri siksi, niiden täydellisten päivien tähden….


niin, tämä kirja on juuri sinulle.


Epilogi


Varjojen leikki ja neulasmatto, pihkapisaroissa päivän kultaa. Ilma humisee…

*****

Tästä kirjasta on lisäkseni kirjoittanut ainakin Jenni Minttuli, Katja/Lumiomena, Norkku Pienen mökin emäntä, SusaAnna Elina ja Mari A.

منبع:
http://leenalumi.blogspot.com


  • آخرین ویرایش:-
نظرات()   
   
شنبه 28 اسفند 1389  08:25 ق.ظ

Japanin tapahtumat veivät medialta hetkeksi kaiken huomion. Libyassa tilanne oli kuitenkin koko ajan päällä. Kapinalliset meinasivat onnistua vallankaappauksessa. Mutta miehellä joka on ollut vallassa vuodesta 1969 alkaen on varmasti uskollisia taistelijoita ja riittävästi aseita suorittaa väkivaltainen vallanpalauttaminen ja kansan hiljentäminen.

Nyt sisällisota on laajentunut kansainväliseksi sodaksi. Gaddafi uhosi maailmaalle helvetin odottavan tulijoita. Kauanko vielä Gaddafi uhoaa? Veikkaan, ei montaa päivää. Jotenkin tulee mieleen muuan Saddam.

Luulisi, että maailmasta löytyisi semmoinen kommando-ryhmää, joka hoitelisi yhden hihhulin kaikessa hiljaisuudessa. Ainakin päivästä toiseen tv:stä tulee dokumenttejä, joissa näytetään kuinka hathat-miehet eripuolilla maailmaa harjoittelevat juuri tällaisia tilanteita varten. Missä ne joukot on nyt?

Hävittäjillä, pommittajilla ja ohjuksilla tietenkin minimoidaan omat tappiot, mutta miten on siviilien laita. Aina niitä harhautuneita ohjuksia tuppaa tulemaan.

منبع:
http://turokalliomaa.blogspot.com


  • آخرین ویرایش:-
نظرات()   
   
جمعه 27 اسفند 1389  12:02 ب.ظ

Yöllä Raaseporin linnassa ei tietenkään saa vierailla, mutta hiivitään nyt kuitenkin niin lähelle linnaa kuin päästään. Onneksi on kuutamo. Shh! On oltava aivan hiljaa, sillä nyt on juuri oikea hetki. Kuu on seitsemän päivää vanha ja katselee linnaa etelästä. On maltettava odottaa, kunnes se on siirtynyt vielä sen verran, että loistaa linnan ikkunoista suoraan sisään.

Nyt! Joesta alkaa nousta sumua! Se kohoaa hitaasti linnan ympärille ja peittää kaiken häilyvään hämäryyteen. Tuntuu viileältä.


Kuuletko? Lapsen naurua. Siellä he ovat! Pieni poika leikkii linnan käytävillä piilosilla äitinsä kanssa. Mutta niin kuin arvaat, ei siellä ihan tavallinen pieni poika ole eikä äiti liioin. Siellä ovat Raaseporin linnan kummitukset äiti-Katarina ja hänen pieni poikansa.


Tämä tekstinäyte on Raili Mikkasen kirjasta Suomen lasten linnakirja (Minerva 2011). Loistavan ja tekstin henkeä tukevan kuvituksen on tehnyt Laura Valojärvi. Onnistunut kansi, jossa linnasta linnaan mukana kulkeva kärppäkin on päässyt esiin avaimenhaltijana, on Laura Valojärven ja Leena Kilven yhteistyötä. Teos esittelee viisi linnaa, yhden kartanolinnan ja kolme linnoitusta. Tarinat on kerrottu ja muokattu niin lapsen mielikuvitusta vangitseviksi, että  houkuttaa seikkailuhaluisimmankin lapsen linnaretkelle. Kuvitus koukuttaa niin pientä kuin aikuista lukijaa, sillä kärppä kurkkii yllättävissä paikoissa ja kuvissa on muutenkin tarkkaavaiselle lukijalle paljon tutkimista. Raili Mikkasen ’ääni’ on kirjaan ihan kuin luotu ja hän on ymmärtänyt jättää pois ne asiat, joita jo Topeliuksen Välskärin kertomukset tarjoavat yltä kyllin ja jotka olisivat pienille lukijoille liian rankkoja ymmärtää kerrotaan ne sitten vaikka kuinka lapsenmielisesti. Alun tekstinäyte on siis Raaseporin linnasta, joka on tarkalleen Tukholman ja Viipurin puolivälissä. Raaseporin linnan kertomus on nimeltään Surullinen tarina, joka kertoo, miten 1400-luvun lopulla Lauri Akselinpoika Tott sai hallitakseen linnan. Hän tuli sinne kesällä 1468 ja halusi marraskuussa luokseen vaimonsa Katarinan ja pienen poikansa Tanskasta. Ajankohta ei ollut kovin otollinen purjehdukseen, mutta…Minä pidän surullisista tarinoista, vaikka en siitä, että... Lähdetään etsimään toisenlaista jännitystä.

Tule mukanani linnan hämäriin sokkeloihin, älä välitä lukinseiteistä, älä vankityrmien oudoista äänistä, vaan kuuntele, miten Kaarina Hannuntytär kertoo pojalleen Juliukselle, että heidän on lähdettävä Turun linnasta, sillä Juhana-herttua, jonka kanssa Katarinalla oli neljä lasta, oli menossa naimisiin Puolan kuninkaan sisaren Katarina Jagellonican kanssa. Pojan surressa lähtöä isän luota, äiti lohduttaa, että

En minä kuitenkaan ole surullinen, joten älä sinäkään ole. Tiedätkö, me muutamme paljon lämpimämpään ja mukavampaan taloon. Vääksyn kartano Kangasalla on kaunis ja hyvä paikka asua, niin kaikki ovat kertoneet.


Katarinan saavuttua alammekin kuulla, miten linnassa silkki ja sametti kahisee, korut ovat raskaita ja komeita, pöydät notkuvat outoja herkkuja ja Turun herrasväki saa opetella käyttämään haarukoita, joita ei ennen oltu linnassa nähtykään.


Hämeenlinnassa tapaamme topakan hallitsijan Ingeborg Åkentytär Tottin, jolta Folke Gregerinpoika yrittää juonia linnaa pois. On juhannus 1505 ja väki haluaisi pitää rouvan mielestä pakanalliset juhlamenonsa, joihin hän ei ole vielä suostunut, mutta kun linnanväki yksissä tuumin puolusti linnaan Folkea vastaan, sai väki juhlia juhannusta linnassa yltäkylläisesti tavallista parempien ja runsaampien herkkupöytien ääressä.

Mutta kenellä onkaan nyt linnan avain? Se on korpilla, joka johdattaa meitä Savon sydämeen, kohti Olavinlinnaa, joka rakennettiin 1470-luvulla. Nyt emme tarvitse opasta, sillä minä tunnen tämän linnan. Tämä on ensimmäinen linna elämässäni, jonka näin ja siitä tuli kuin linnarakkaus. En tiedä mitään niin lumoavaa kuin Olavinlinnaan liittyvät legendat. Ja vaikka Olavinlinna on rakennettu ennen kaikkea puolustuslinnaksi, on se nähnyt romanssin jos toisenkin ja kuuletko: Linna soi! Pyhälle Olaville omistettu linna on aina soinut. Tosin kirjassa kerrotaan hurja tarina tarkkaan vartioidusta vangista, joka kaikista varotoimista huolimatta pääsi pakenemaan, mutta pakoyönäkin kuultiin linnan käytävillä laulua kuten kuulen sitä siellä vieläkin ja etenkin suviaikaan, jolloin oopperajuhlaväki saapuu paikalle ja pääskysetkin lentävät juhlakuviossa…Oi, rakastan, rakastan Olavinlinnaa ja haluan joka kesä koskettaa sen pintaa, kiveä, joka kertoo minulle joka vuosi uuden tarinan…Jos et usko, mene ja kokeile: Sinäkin kuulet tarinan.

Tämä kirja on lumovoimainen. Jo alussa lukijaa houkutellaan kertomalla, että ’linnoissa voi tavata mahtavia kuninkaita, suloisia prinsessoja, uljaita ritareita, pelottavia haamuja, hirmuisia lohikäärmeitä ja linnoista voi löytää kulta-ja timanttiaarteita, silkkiä ja samettia, taiottuja miekkoja, salakäytäviä, vankityrmiä ja paljon, paljon muuta.’

Me kävimme vain lyhyesti Raaseporissa, Turun linnassa ja Olavinlinnassa, mutta vielä on Hämeen linna, jossa kerran loistavan aterian äärellä, kynttilöiden valossa sain tajuta, että olen linnaihminen. Linnaihminen tykkää kivestä, historiasta, kynttilöiden valosta ja pienestä kummittelusta. Sitten Railin linnatarinassa on vielä Kastelholman linna, josta kuningatar Katariina lähtee kerran lumituiskuun ja yöhön hurjalle ratsastukselleen, mutta ei huolta, sillä hän oli hyvä ratsastamaan ja kuningas Kustaakin rauhoittuu kun kuulee, millä asialla kuningatar kävi. Torjumassa tietenkin komeetan pahaa ennustusta! Louhisaaren kartanolinnassa on jotain mikä luo kenraalihenkeä sekä kummittelua. Louhisaari on Suomen marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimin synnyinkoti.  Lopussa vaellamme vielä linnoitukset, joita ovat Lappeenrannan ja Svartholman linnoitukset sekä Suomenlinna.


Haluaisit ehkä kuulla, mitä Raaseporin Surullisessa tarinassa lopulta tapahtui, mutta en voi kertoa sitä, sillä siitä eivät linnan kummitukset pitäisi. Tarinoita pitää jaksaa odottaa. Etenkin niiden loppuja. Toisaalta voisin kertoa sinulle, mitä oli kirjoitettu lumeen, kun ratsastin kuningatar Katariinan kanssa lumiseen yöhön viitta hulmuten. Lumessa luki: Ellei tämä Suomen lasten linnakirja saa vähintään Junior-Finlandia, niin johan ovat linnojen kirjat sekaisin!

***

Tämän kirjan ovat lisäkseni lukeneet ainakin Maria Susa Riina Susa P.

منبع:
http://leenalumi.blogspot.com


  • آخرین ویرایش:-
نظرات()   
   
جمعه 27 اسفند 1389  06:43 ق.ظ

Kaikki Ihanaiset, jotka olette jakaneet kanssani tämänkin viikon niin riemuineen kuin...: Kiitos ja mukavaa viikonloppua♥

Una furtiva lagrima

kuva Iines

منبع:
http://leenalumi.blogspot.com


  • آخرین ویرایش:-
نظرات()   
   
جمعه 27 اسفند 1389  05:49 ق.ظ

Siellä missä tuulet kertovat tarinoitaan, vedet päilyvät tummina, kalliot viettävät jyrkkinä ja yksinäinen kuikka sukeltaa, siellä seisoo Heli Vilmi. Hän seisoo siellä katsellen ulapalle ja odottaen, mitä sanoja tuulet ja meri hänelle tuovat, mitä sanoo pilven varjo, mitä kuiskaa yksinäinen haapavanhus. Hän sulkee silmänsä ja ottaa vastaan tunnelmat rakkaudesta, kaipuusta ja elämästä. Näistä elementeistä Heli Vilmi on synnyttänyt kirjansa Hiljaisia tuulia (Books on Demand 2011). Teos on kuvitettu mustavalkoisin valokuvin ja kaikki kuvat ovat Helin ottamia.

Helin runous on hyvin kaunista, melkein lempeää. Musiikkia rakkauden kaihoon ja menetykseen, mutta myös takaisinsaamiseen, uuteen kohtaamiseen.  Hanne Virtauksesta sanoo Helin kirjasta näin: 'Kirja on kuin herkkä koru, jota haluaa pidellä...Hiljaisia tuulia kuiskailee, koskettaa hipaisten.' En voinut mitenkään välttyä vertaamasta Heli Vilmiä Heli Slungaan. Varjomadonna on puukolla kirjoitettua puhetta lihatiskistä, rypyistä, panoista, humalasta, himosta ilman mitään tuulen laulua, aallon solinaa. Ei voi sanoa, että toinen on parempi kuin toinen. Runo on tunnetila ja jokainen valitsee omaa lajiaan, omaa tuultaan. Varjomadonnan voi antaa lahjaksi, jos tuntee henkilön kenelle sen antaa, mutta Hiljaisia tuulia voi ojentaa kenelle vain romantikolle, sillä runot ovat kuin kauneuden musiikkia:

Valkoiset lakanat,
jonkun kauan sitten ompelemat pitsit.


Kauniit.


Avoin ikkuna,
keveän, niin valkoisen hetken suoma
rauha kosketti silloin.


Muistin.


Hiljainen sydän,
kykenevä vain muistoihin.
Täysi tuska siitä, mitä oli,
mitä enää ei ole.


Kyyneleet.

Tai tällainen lyhyt ja oivaltava sekunnin murto-osa:


Tänään,


siinä kuolleessa kulmassa,
sinä sekunnin murto-osan aikana,


en rakastanut sinua.

Helin kuvat ovat taitavia ja kirjassa on ilmeisesti juuri kuvien vuoksi käytetty erittäin hyvälaatuista paperia, sillä ihan heti en vastaavaa muista. Myös kansi, jossa seisoo tuulien vuosia tuivertama merimänty, kalliomänty, on harmoniassa kirjan luoman tunnelman kanssa. Tätä kirjaa luetaan takan edessä ikävän iskiessä, tämä kirja annetaan lahjaksi rakkaalle tai hänelle, jolta rakkaus on kadonnut. Hiljaisia tuulia on lahjakirja, lohtukirja, hiljaisuuden kirja, mutta se voi olla myös kutsu:


Sinä särjit sydämeni kerran.
Koska rakastan sinua,
annan sinulle mahdollisuuden
särkeä sen uudelleen.

منبع:
http://leenalumi.blogspot.com


  • آخرین ویرایش:-
نظرات()   
   
جمعه 27 اسفند 1389  03:57 ق.ظ

Paz, descontração e muita alegria. Foi nesse clima que o folião de Mãe d’água brincou neste domingo, 13, a 17ª edição do carnaval promovido pela Prefeitura Municipal.



A festa, que este ano foi adiada por conta do falecimento de 04 pessoas da cidade, conseguiu reunir dezenas de foliões em frente ao Clube Municipal na Rua Manoel Nunes Trindade, no Centro da cidade. “Em respeito a dor dessas famílias que perderam seus entes, resolvemos adiar a festa. Mas isso não impediu que a população viesse prá rua participar do nosso tradicional carnaval” explicou o prefeito Péricles Viana de Oliveira Junior – Junior Tota – que também participou da festa acompanhado da primeira dama do município Aurélia Lopes.



A animação da festa ficou por conta da banda Agita Samba, da cidade de Teixeira que se apresentou em um Trio Elétrico. A novidade esse ano foi a apresentação de um DJ (disck jockey) tocando ritmos dançantes que ajudaram a esquentar ainda mais a tarde do domingo. Para se refrescar, os foliões aproveitaram o tradicional banho de bica, e para matar a sede, cerveja gelada de graça. Foram distribuídas mais de 3 mil latinhas.



Na abertura oficial do evento, durante um rápido pronunciamento, o prefeito Junior Tota aproveitou para agradecer a participação do público e elogiar o esforço da equipe organizadora, que esse ano contou com o trabalho de Francisco Lustosa Cabral, o popular Xixí. “Essa festa é de todos” enfatizou o prefeito. “Aqui todos são bem vindos, independe de cor, raça, condições financeiras ou cor partidária. Completou.



O governo do Estado foi representado na Festa Pelo Coordenador Administrativo do Projeto Cooperar, Monaci Marques. “Nós estamos confiantes de que no próximo ano o Estado possa firmar uma parceria com a prefeitura de Mãe d’água e destinar recursos, não só para o carnaval como para o João Pedro que é hoje, sem sombra de dúvidas, uma das maiores festa juninas da região” disse Monaci.



Grupos de faixas etárias diferentes se encontraram na festa que reuniu um número considerável de pessoas. O bloco “mundiça vip”, formado por jovens dos distritos de Santa Maria Gorete e Vila Capoeira, mostrou que é bom de fôlego e pulou até o último minuto de folia. Deficientes físicos também se divertiram. Para o cadeirante Donizete Ducarmo Roque, que também é músico, “a festa conseguiu reunir pessoas diferentes com o mesmo objetivo: a alegria”.



Segundo os organizadores, esse ano todos foram chamados para contribuir com a realização do evento. Além da prefeitura, que bancou os custos com o trio elétrico e a banda, o prefeito Junior Tota, o vice, Augusto Márcio, secretários, vereadores e comerciantes também colaboraram financeiramente para a realização do evento.



Estiveram a frente da organização da 17ª edição do Carnaval de Mãe d’água, além de Francisco Lustosa Cabral, Xixí - que coordenou os trabalhos – Herta Fragoso, Izabel Rocha e Ângelo Lustosa.




منبع:
http://netofilmagens.blogspot.com


  • آخرین ویرایش:-
نظرات()   
   
جمعه 27 اسفند 1389  02:31 ق.ظ

Eilen eduskuntavaaliehdokkaat saivat numeronsa. Reijo Hongistolle tuli numeroksi 13. Minä äänestän numeroa 13, äänestä sinäkin. Käy tutustumassa Reijon blogiin, pääset sinne vasemmalla olevasta linkistä.

Peruskunto pitää olla nyt rakennettu. Viimeinen kuukausi pitää painaa armottomalla asenteella, jalat ja pää pitää toimia. Nyt ei saa hapottaa tai vetää laukalle. Numerot on jaettu -nyt alkaa tosipeli.

Puolueiden puheenjohtajat ottivat illan tv-tentissä ensimmäisen kerran yhteen näiden vaalien merkeissä. Eipä siinä paljoa kannat selvinneet. Keskusta tivaa muilta puolueilta kantoja, mutta eivät itse kerro mihinkään asiaan mielipidettään. Kiviniemi otti Urpilaiselta kunnon selkäsaunan. Kiviniemi oli mielestäni illan suurin epäonnistuja. Katainen esiintyy hyvin, mutta annatko rahasi hänen käyttöön. Minä en.

Soini vetää hyvin. Lyhyesti ja kansankielellä kerrottu selvä mielipide toimii aina. Asialinjalla eteenpäin.

Hesarin gallupeissa PS oli jo maan toiseksi suurin puolue, kannatus 18.4%. Yle uutiset antoi kannatusluvuksi 17.2% ja 4. sija. Yhteistä molemmissa mittauksissa on se, että kannatus kasvaa.

منبع:
http://turokalliomaa.blogspot.com


  • آخرین ویرایش:-
نظرات()   
   
پنجشنبه 26 اسفند 1389  04:28 ق.ظ

Hei!
Torstai on toivoa täynnä tai sitten ei! Sitä on ihan kuin jyrän alle jäänyt, kun kauhea viikko kulminoitui siihen, että huomasin yöllä, että vieressäni on tyhjä vuode. Ryntäsin ylös ja katsoin puhelintani, ei mitään viestiä! Sitten valvoinkin aamuun asti, kunnes lentokentillä myöhästyneiden lentojen sekä työn takia uupunut mieheni saapui kotiin. Ohjasin hänet välittömästi vierasmakkariin, jossa on mahdollisuus nukkua täysin rauhassa ja myös hämärässä.

Hän oli lähettänyt viestin, mutta joskus minun uusi koneeni 'piilottaa' sen, enkä minä osaa sitä etsiä...


Otan nyt pienen, lyhyen aikalisän ja lepäämme vähän, ihan hiukkasen vain. Minulla on teon alla kolme kirjaa ja toivon voivani tehdä ne kaikki ennen kuin vieraamme Kanadasta saapuu.

Minulle tuli yksi idea mieleen ja Unelma sen heti Lumikarpalon puolella 'siunasi'. Sitähän käy usein kiinnostavissa blogeissa, mutta aina ei ole ko. postaukseen välttämättä mitään uutta/kiintoisaa/innoittavaa sanottavaa, mutta olisi kiva jättää joku merkki. Miten olisi tämä ♥ tai tämä: Moi! tai tämä: Voi hyvin♥


Voikaa hyvin♥


Olen takaisin ennen kuin huomaattekaan...ja kun olen tehnyt ihan vain pari työtä, alan vaeltaa teidän blogeissa ja etenkin heidän, jotka olen haastanut edellisessä postauksessa. Tiedän jo nyt, että Scarlett oli oikeassa: "Tomorrow is another day."


Leena Lumi

PS. Sydän on alt + 3 !!! (siis kolmonen sieltä oikealta, numeronäppäinosiosta, mutta semmoinen outo kuin Num Lock pitää olla päällä)♥♥♥

kuva Pekka Mäkinen

منبع:
http://leenalumi.blogspot.com


  • آخرین ویرایش:-
نظرات()   
   
چهارشنبه 25 اسفند 1389  11:34 ق.ظ

Sain tämän haasteen Lumiomenalta. Kiitos! Ja vaikka eräät jo tietävätkin, että elän taas päiviä, jolloin kadun kaikkea liikaa lupaamaani, sillä eihän voi etukäteen tietää, millainen viikosta tulee, niin silti otin tähän nyt hetken ja yritän…

Kuka?


Liekkisydän. Tulisielu. Suuren puutarhan pitäjä. Vanhan koiran omaishoitaja. Kiireisen liikemiehen puoliso. Ikuisesti Lukija & Kirjoittaja. Levoton tuhkimo, jota on haastateltu lehtiin kaikesta mahdollisesta alkaen sisustuksesta puutarhaan, Bo Carpelaniin ja kaikkea siltä väliltä. Hulluna koiriin, mereen, suvisateeseen ja syksyyn. Arvostaa aviopuolisoaan, jonka viistopallot tuovat suhteeseen jännitystä ja haastetta. Entinen perfektionisti, nykyinen boheemi. Monenlaisen musiikin ja hyvän ruoan ystävä.

Mitä?


Blogi, blogi, blogi. Luen ja kirjoitan. Osallistun myös kirjoituskilpailuihin. Mitään vapaa-ajan ongelmia ei ole vaan pitäisi saada vuorokausi tuplana. Pääasiassa kirjablogi, mutta myös muuta elämää eli Kirjoja & Elämää.


Missä?


Harjukaupungin äärimmäisellä saarella, arkkitehti Alvar Aallon huvilasaarella. Isolla tontilla, jossa puutarha sekä oma puisto, kaunis lehto, vanhat lehmukset. Valkoisessa kivitalossa, vihreässä huoneessa, joka on toimisto/kirjasto ja jonka piti olla siivottu tänään puoleenyöhön mennessä, mutta…


Millä?


Intohimolla, joka saa tietokoneenkin toimimaan, vaikka kovalevy olisi hajalla. Näin tein kerran kaksi viikkoa ja siitä on tullut osa harjukaupungin urbaanilegendaa.

Milloin?


Aina vaan. Aamulla, kun kahvi tippuu, joskus suden hetkellä, useimmiten aamupäivällä ja illalla, mutta ehdottomasti liikaa. Aina.

Mitä mielessä nyt?


Todella paljon! Miten selviän after Olga. Milloin saamme aikaa/energiaa tehdä pari kovasti odottamaani remonttia. Mitä todella aiomme tehdä muutaman vuoden kuluttua, kun mieheni jää pois työelämästä eli lähdemmekö Euroopan kiertolaisiksi, kuten olemme jo kauan suunnitelleet vai… Millä mielellä äiti menee seuraavaan syöpäkontrolliinsa. Miten viihdytän ensi viikolla Kanadan vierastamme, kun hän valitsikin nyt suven sijasta maaliskuun tulla meille. Miten selviän kaikista ihanista kirjoista niin että näkyy ja tuntuu vain intohimo, ei työ, mitä niiden eteen on tehty. Mihin perustan uuden kukkapenkin valkoisista särkyneistä sydämistä. Miten osaan olla riittävän kiitollinen siitä, että ympärilläni on etäystäviä, joista yksi eli Soolis teki kollaasin tähän haasteeseen, sillä Päämies vasta soitti Frankfurtin kentältä, että…Miten muistan nukkua edes joskus ja jokohan kohta on aika siirtyä lukemaan kirjaa, jota en edes aikonut ottaa. Kurkistin sitä vain kaupassa, luin ensimmäisen sivun, luin toisen…ja sitä jatkuu nyt vaan, eikä tämä saisi ikinä, ikinä loppua tämä lumoava kirja, joka saa minut öisin valvomaan ja aamulla katsomaan syvälle Olgaa silmiin, jotka ovat kuin meripihkaa... 

Ojennan tämän helpon haasteen edelleen Soolikselle, Jaelille, Mirkalle, Saralle, Valkoiselle kirahvilleHannelle Virtaukseen, Pepille sekä Hannelle Valkoiseen leinikkiin ja Ahmulle Vinttikamariin sen kunniaksi, että teemme Ahmun kanssa tuskin koskaan samoja kirjoja, mutta sitten kun teemme se onkin luokkaa Geraldine Brooksin Kirjan kansa.


Tämä on sitä Tytöt tahtoo pitää hauskaa…, joten osallistukaa!

Because The Night

kollaasi Soolis

منبع:
http://leenalumi.blogspot.com


  • آخرین ویرایش:-
نظرات()   
   
چهارشنبه 25 اسفند 1389  11:24 ق.ظ

Suosittelen teitä nyt menemään Jaelille ja lukemaan mausteiden lumosta. Menkää sinne, missä pippuri kasvaa!

Ja lukekaan sen lisäksi vaihteeksi myös kommentteja postauksestani Yrttimaa. Siellä on innoittava vilaus kirjan antiin. Pitäähän minun saada huonekasvi, joka on tyylikäs, kukkii pienin valkoisin kukin, tuoksuu hurmaavasti ja liittyy Evelyn Waugh'n ihanaan Mennyt maailma -kirjaan, tv-sarjaan kuin myös elokuvaan. Voin kuvitella luottopuutarhuri ilmeen Viherlandiassa kun lähden kysymään Sitruunaverbenan eli Lippian tainta...Onnistun yllättämään hänet joka kevät;-)

منبع:
http://leenalumi.blogspot.com


  • آخرین ویرایش:-
نظرات()   
   
سه شنبه 24 اسفند 1389  12:17 ب.ظ

Yrttien maailma on kuin maagista realismia!

Millä yrtillä on yhteys Evelyn Waugh’n ihanaan Mennyt maailma –romaaniin? Mitä yrttiä istuttavat kauneutta janoavat herkkusuut? Miltä yrtiltä tuoksui Anna-täti, joka seisoi vielä 80-vuotiaana joka päivä hetken päällään? Mikä yrtti parantaa sekä vatsakipuja että yskää ja myös laihduttaa? Mikä yrtti on jumalten mauste? Mikä yrtti matkasi Mayflowerilla ensimmäisten englantilaisten siirtolaisten mukana 1620 Amerikkaan? Mikä yrtti oli antiikin ajan onnensymboli? Mitä yrttiä käytettiin ainesosana mystisissä lemmenjuomissa?

Kaikkiin näihin ja moneen muuhun kysymykseen antaa vastauksen Agneta Ulleniuksen Yrttimaa – Ruukku- ja puutarhaviljelijän opas (Örtgården, Minerva 2011, suomennos Anna Maija Luomi). Kirjan kuvat on ottanut Jurek Holzer ja ne ovat puutarhahullulle suorastaan vaaralliset! Minä päätin nyt laittaa koko ison kesäpöydän terassille täyteen yrttejä, en tyydy enää vain basilikaan ja laventeliin, vaan istutan myös rosmariinia, sitruunamelissaa ja tietysti tilliä. Nämä tulevat ruukkuihin, niin vältyn kitkemiseltä ja kun terassinovi on auki, niin yrttitarhani tuoksuu keittiöön asti, kuten kuuluukin. Sen sijaan kurkkuyrttiä istutan jonnekin, missä toivon sen leviävän kuin riivattu. Kurkkuyrtti on juuri herkkusuiden silmänilo. Kun näin nämä Runotalon kuvat kurkkuyrtistä, nimesimme ne taikatähdiksi ja syystä. Kurkkuyrtti on niin koristeellinen, että se on ollut tavanomainen aihe keskiaikaisissa kirjontatöissä. Ruotsissa ja Pohjois-Euroopassa kukkaa kutsuttiinkin nimellä Stofférblomma, saksan kaunistusta merkitsevän sanan mukaan.

Yrttimaassa lukija saa ihastuttavan tietopaketin 25 maustekasvista sisältäen yrttien historian, kasvatuksen ja käytön. Myös yrttien terveysvaikutukset kerrotaan. Kirjan perusta lepää siinä, että oma yrttimaa päihittää mennen tullen kaupasta yksittäin kannetut, usein muoviin pakatut yrttipehkot. Oma yrttimaa tai yrttiruukkupuutarha, on edullisempi, antaa näköä puutarhaan ja terasseille sekä tuo myös tuoksua keittiöön oikein sijoiteltuna. Toiset yrtit houkuttavat myös pölyttäjiä ja perhosia, jolloin muut kasvit hyötyvät. Eikä voi unohtaa sitä syvää tyydytystä, mikä tulee latvoessa itse kasvattamaa basilikaa…


Kirja on täynnä toinen toistaan hurmaavampia ideoita, vai mitä sanotte tästä:


Bearnaise-kastikkeelta maistuvaa viinietikkaa saa, kun täyttää pullon muutamalla tuoreella rakuunanoksalla, kirvelillä ja sileälehtisellä persiljalla ja täyttää sen sitten valkoviinietikalla. Pullo asetetaan muutamaksi viikoksi aurinkoiselle ikkunalaudalle. Lehdet siivilöidään pois kahvinsuodattimessa. Kun etikkaa säilytetään viileässä, se säilyy pitempään.


Tai tästä:


Ikivanha laihdutusohje kuuluu näin: Keitä fenkoliteetä yhdestä teelusikallisesta fenkolinsiemeniä, lisää hieman appelsiinin kuorta antamaan makua. Juo ennen jokaista ateriaa ruokahalun vähentämiseksi. Kylmää teetä voi käyttää myös kasvovetenä.


Myönnän, että minulla ei ole ruokaa ilman yrttejä. Keksin joitakin vuosia sitten jättää suolan pois ja tilalle toin yrttejä. Yrttimaan anti on siinä, että kirjan tekijä on itse niin innostunut yrttien kasvattamisesta ja kertoo, miten hän ensin niitä kasvatti ja miten sitten yrityksen ja erehdyksen kautta löytyi se kultainen keskitie. Agneta on valinnut tähän kirjaansa yrttejä, jotka ovat joko ylivoimaisia ruoanlaitossa tai sitten vain kauniita tai helposti viljeltäviä. Siis sellaisia, joita ilman ei voi elää.

On aivan makuasia, kasvattaako yrtit ruukuissa vai perustaako puutarhaan kunnon yrttimaan. Voi tehdä myös molemmat! Ja toinen kasvattaa kaiken siemenistä ja toinen ostaa valmiit taimet. Minä en voi kuvitella alkusuvea ilman laventelin taimia, jotka suuresti nauttien hankin lähikauppapuutarhaltani ja vieläkin enemmän iloiten istutan ruukkuihin. Siinä hetkessä on paljon kauneuden toivoa ja intohimoa!


Joitakin yrttejä voi alkaa kasvattaa tosissaan. Silloin kyseeseen tulee meillä ruukkuviljely, jolloin yritit siirretään syksyllä ruukuissa kellariin, kuten nyt teemme pelargonioille. Kun puhutaan yrttien iästä, rosmariinista muistetaan mainita, että yrtti elää 33-vuotiaaksi eli yhtä vanhaksi kuin Jeesus. Agneta tuntee erään eteläruotsalaisen yrttiviljelijän, joka on pitänyt ruukkurosmariininsa elossa jo yli 16 vuotta! Rosmariinin pitkään säilyvä tuoksu symboloi muistoja ja uskollisuutta.

Ja niinkin tavallinen ja tuttu yrtti kuin tilli oli viljelykasvi Egyptissä jo viisituhatta vuotta sitten. Munkit toivat sitten tillin pohjoiseen ja sen yleisin käyttötapa oli tuolloin rohtona. Sveitsin St.Gallenin benediktiiniläisluostarissa kasvoi jo 800-luvulla samoja yrttejä, joita me edelleen käytämme: fenkolia, kuminaa, lipstikkaa, minttua, rosmariinia ja salviaa.


Agneta Ulleniuksen kanssa pääsemme heittäytymään yrttien kiehtovaan maailman samalla kun jatkamme monituhatvuotista yrttiviljelyn perinnettä nauttien joka sekunnista tuoksuvassa yrttitarhassamme, hellien omia suosikkejamme, juuri niitä, joita ilman emme voi elää♥

*****

Yrttimaasta on kirjoittanut minun lisäkseni ainakin Kirjava Kammari

منبع:
http://leenalumi.blogspot.com


  • آخرین ویرایش:-
نظرات()   
   
سه شنبه 24 اسفند 1389  03:27 ق.ظ



منبع:
http://netofilmagens.blogspot.com


  • آخرین ویرایش:-
نظرات()   
   
سه شنبه 24 اسفند 1389  03:08 ق.ظ



منبع:
http://netofilmagens.blogspot.com


  • آخرین ویرایش:-
نظرات()   
   
دوشنبه 23 اسفند 1389  12:46 ب.ظ


Prologi

Bräutigams, Göteborg 1962


Arvid nousi ja veti Elinille tuolin. Elin oli vieläkin kauniimpi kuin Arvid muisti. Vaaleat hiukset oli koottu ylös, ja hänellä oli yllään hihaton sininen mekko, jossa oli rinnan alla vyö. Hän hymyili Arvidille, ja kaikki ympärillä tuntui katoavan. Arvid näki itsensä Elinin vihreissä silmissä, joissa oli häivähdys meripihkaa.


”Tuntuu kuin aika olisi pysähtynyt”, hän sanoi. ”Tarkoitan…tuntuu kuin olisin hengittänyt ulos eikä minun tarvitsisi enää koskaan hengittää sisään.”

Ann Rosmanin esikoisteos Majakkamestarin tytär (Fyrmästarens dotter, Bazar 2011, suomennos Anu Koivunen) kantaa mukanaan kaikkia niitä elementtejä, joista hyvät kirjat on tehty: loistava tarinankerronnan taju, salaperäisyys, yllätyksellisyys, kaksi aikakerrostumaa, persoonalliset ihmistyypit, vanhanaikaista romantiikkaa, menneisyyden piilotetut synnit ja etenkin niiden paljastuminen. Tämän päälle bonuksena tulee vielä sopiva tahti, ilman pakotettua toiminallisuutta ylilyönteineen sekä kaikkialle ulottuva meren ja levän tuoksu.

Tapahtumien näyttämönä toimii monen turistinkin kokema ja ihailema Marstrandin saari. Ja tapahtumat saavat alkunsa, kun vuonna 1868 rakennettu Pater Noster –majakka aiotaan siirtää alkuperäiselle paikalleen pienelle saarelle Marstrandin kupeeseen. Rakennustöissä olevat puolalaiset tekevät rakennuksen kellarissa kaamean ruumislöydön ja sen lisäksi löytyy sormus…

Tapauksen saa hoitaakseen rikostutkija Karin Adler, joka aloittaa hänestä kertovan dekkarisarjan lumoavasti sekä menneen ajan että suolaisen meren tuulissa liikkuvalla rikostapahtumalla, jonka alkujuuret ovat kuitenkin romantiikassa sekä toisen maailmansodan tapahtumissa, jolloin idealistinen pariskunta päättää perustaa yrityksen auttaakseen kolmannen valtakunnan hirviöiden tuhoamisleireiltä paenneita juutalaisia. Kukaan ei voi kuitenkaan aavistaa, miten pitkälle pahan juuret yltävät...

Kirja on täynnä kiinnostavia henkilöitä, mutta kuin tarkkailijaksi nousee loppuunpalamisen vuoksi sairaslomalla oleva Sara, joka oli ollut työssään niin tehokas, että hänen jälkeensä tehtäviä tuli hoitamaan kolme konsulttia. Saran olotilaa ei mitenkään paranna se, että hänen anoppinsa on varakas ja häikäilemätön Siri von Langer. Nainen, joka suosii mistään piittaamatta vain tytärtään Dianea ja tämän perhettä jättäen kahden muun sisaruksen perheet ja lapsenlapset täysin osattomiksi niin huomiosta kuin taloudellisesta avustaan. Saran mies Tomas ei kykene kertomaan äidilleen, miten väärin hän tekee ostaessaan Dianen perheelle arvokkaan kiinteistön ja Saran olo vain pahenee. Kuvaukset Saran käynnistä vakuutusvirastossa, jossa ei tajuta hänen sairauttaan sekä henkisen pahoinvoinnin ja uupumuksen vaikutukset fysiikkaan ovat kuin suoraan todesta.

Hän seisoi flanellipyjamassa keskellä kuistin lattiaa eikä kyennyt rauhoittumaan sen vertaa, että olisi käynyt istumaan. Hänen ruumistaan raastoi edelleen. Tuttu paine rinnassa palasi sellaisella voimalla, että hän lysähti polvilleen ja haukkoi ilmaa lyhyin hengenvedoin. Ahdistus ryöppysi säälimättömästi hänen ylitseen ja tunkeutui pienimpäänkin soluun. Tarkoitus? se kysyi. Mikä on elämäsi tarkoitus? Elämällä ei ole mitään tarkoitusta.


Sara tunsi vatsansa alkavan herätä. Hän nousi, ja kun silmissä pimeni, hän joutui ottamaan tukea seinästä. Silmissä musteni vaikka hän nousi todella hitaasti, sillä se oli hänen syömiensä lääkkeiden sivuvaikutus. Hän ehti juuri ja juuri istahtaa pöntölle ja vetäistä peltiämpärin syliinsä. Tuntui kuin hän olisi pissannut, vaikka hän ulosti. Uloste ryöppysi samaan aikaan kun hän oksensi ämpäriin. Kylmä hiki sai otsan kiiltämään.

Saran mies Tomas ei myöskään mitenkään ymmärrä pidemmän päälle vaimonsa kotona oloa ja ihmettelee, että mitä kummaa nainen voi tehdä kotona kaksilapsisessa perheessä neljäkymmentä viikkotuntia, joka on laskettu kulumaan sen kokoisen perheen huoltoon. Tomas olisi voinut olla täysin huoleti vaimonsa joutenolosta, sillä oudosti Sarasta tulee salaisuuksien paljastaja, joka yhtäkkiä liikkuu paljon vaarallisimmilla vesillä kuin voi ikinä edes kuvitella. Ja anoppinsa suhteen hän on tarkkavaistoisempi kuin kukaan muu. Hänestä tulee tahtomattaankin oiva apu Karinille, jonka keskittymistä verottavat yksityiselämän ja ikävän työparin harmit.

Mutta kuka on kellariin muurattu ruumis? Mikä on pitkä numerosarja, joka häneen on tatuoitu? Mitä on tapahtunut majakkamestarin tyttärelle Elinille? Ja mikä on kirkonmiehen, Simon Neveliuksen osuus tarinaan, hänen joka toimi Marstrandissa pappina 1960 –luvulla? Ja mitä olivat kultalaivat, jotka matkasivat Bergenistä New Yorkiin?


Ann Rosmanin esikoisteos on vievä ja minulle tuli yksi valvottu yö elämäni kirjaöihin lisää. En vain voinut lopettaa! Pidän vanhanaikaisista dekkareista, joissa on vähän mystiikkaa, historiaa ja paljon salaisuuksia. Koin Majakkamestarin tytärtä lukiessa samoja fiiliksiä kuin lukiessani Öölannin saarelle tarinansa sijoittavan Johan Theoronin Hämärän hetkeä tai Yömyrskyä. Kummankin kirjailijan kirjoissa menneisyyden varjot pimentävät nykyisyyttä, kummankin kirjoissa on sukudraaman aineksia sekä tietysti rikos tai useampia. Ann Rosman asuu Marstrandin pikkukaupungissa ja tuntee saaristonsa hyvin, sillä hän rakastaa merta ja purjehdusta, mikä näkyy selkeästi hänen suolan ja levän tuoksuisessa esikoisessaan.

Epilogi

Kaiken parantava lääke on suolavesi
- hiki, kyyneleet tai meri.

- Karen Blixen -

Ann Rosman

*****

Minun lisäkseni tästä kirjasta ovat kirjoittaneet ainakin Norkku, Hanna ja Linnea.

منبع:
http://leenalumi.blogspot.com


  • آخرین ویرایش:-
نظرات()   
   
دوشنبه 23 اسفند 1389  10:45 ق.ظ

1. INTRODUÇÃO

A Organização Mundial da Saúde (OMS), em sua abordagem à Promoção de Saúde em Escolas, visa à melhoria da saúde de toda a população escolar, através do desenvolvimento de ambientes favoráveis que conduzam à promoção de saúde. Sendo, portanto, a educação fundamental para despertar nas pessoas o interesse em manter saúde, e introduzir cuidados com a higiene bucal nos primeiros anos de vida escolar, através de atividades educativas, preventivas e curativas, estabelecendo a promoção, manutenção e motivação da saúde bucal em crianças matriculadas em escolas municipais de educação infantil e juvenil, uma vez que valores e atitudes adquiridos durante os primeiros anos de vida ficam fortemente resistentes a mudanças e se tornam hábitos rotineiros (FARIA, OLIVEIRA, PORDEUS, 1997).
A escola é um ambiente propício para o desenvolvimento de programas de saúde, pois reúne crianças em idades que favorecem a assimilação de medidas preventivas, como hábitos de higiene bucal e dieta, que são formados na infância (Almas et al., 2003; Mastrantonio & Garcia, 2002;Vasconcelos et al., 2001). A escola também é um espaço socialmente reconhecido para desenvolver o ato pedagógico, é uma instituição em que o ser humano passa longa e importante etapa de sua vida. Por sua missão educativa ser complementar à missão da família, a escola contribui na construção de valores pessoais e dos significados atribuídos a objetos e situações, entre eles a saúde.
A escola saudável é aquela que possui um ambiente solidário e propício ao aprendizado, por isso ela deve estar engajada no desenvolvimento de políticas públicas saudáveis e na estimulação da criação de entornos favorecedores à saúde, na aprendizagem de comportamentos que permitam a proteção do meio ambiente, na conservação de recursos naturais e na implicação cada vez maior da população em projetos de promoção da saúde (AERTS et al. 2004).
A educação e motivação são capazes de despertar interesse pela manutenção da saúde, desenvolvendo nas pessoas consciência crítica das reais causas de seus problemas (Santos et al. 2003; Petry & Pretto, 2003; Moysés & Watt, 2002).
Os professores e alunos do magistério podem colaborar com a educação em saúde, pelo fato de seu constante convívio com escolares favorecer o desenvolvimento de orientação quanto aos cuidados com a saúde bucal agindo, assim, como parceiros dos programas preventivo-educativos. Diversos estudos ressaltam a importância do professor de ensino fundamental na veiculação de informação sobre saúde bucal para crianças (Campos & Garcia, 2004; Almas et al., 2003; Santos et al., 2003). Neste sentido, é essencial o trabalho conjunto entre profissionais de saúde e educação, atuando como colaboradores dos programas educativos-preventivos.
Este projeto visa dar oportunidade ao aluno a aproximação e contato direto tanto com o profissional como seus equipamentos de trabalho. A finalidade deste procedimento é aumentar a eficácia e produtividade do atendimento odontológico com a cooperação dos pacientes perante o tratamento curativo, e consolidação das atividades preventivas desenvolvidas nas escolas, aumentando assim a produtividade e eficácia de cobertura da população alvo.


2. REVISÃO DE LITERATURA

A escola e o serviço de saúde atuam na vida cotidiana, discutindo valores, crenças, mitos, hábitos e estilos de vida em momentos em que os indivíduos estão mais suscetíveis à reflexão sobre esses aspectos. Nessa perspectiva, é de especial importância a atuação desses setores junto a crianças e adolescentes, sujeitos em desenvolvimento, na construção de projetos saudáveis de vida. Um exemplo disso, em relação a meninas, é a questão da gestação na adolescência. Para as mais pobres, muitas vezes, a maternidade coloca-se como um projeto de vida, sendo a única alternativa ao desenvolvimento profissional obstaculizado pela falta de caminhos.
Para os meninos, acontece situação semelhante: a afirmação da identidade social pode se dar pela vinculação a grupos que se utilizam de condutas anti-sociais, como o roubo ou uso de drogas lícitas e ilícitas, colocando-os no caminho da violência. Em tais situações, a saúde e a educação devem atuar conjuntamente, contribuindo para a construção de projetos alternativos de vida. Tomando-se a educação como um processo dialógico, problematizador e inclusivo, que visa à construção da consciência crítica sobre o ser e o estar no mundo, observam-se várias tentativas de mudanças pedagógicas em diversas cidades do Brasil (AERTS et al. 2004).
Ações educativas em saúde bucal são realizadas no ambiente escolar brasileiro desde o início do século XX, em 1912, quando foi implantado o Programa de Saúde Bucal para Escolares na cidade de São Paulo. Apesar disso, poucos estudos foram encontrados na literatura sobre os conhecimentos e hábitos em saúde bucal que as crianças possuem. Uma das implicações deste fato é o desenvolvimento de programas educativos descontextualizados, com conteúdos inadequados. Além disso, a escassez de informações muitas vezes impossibilita uma avaliação adequada da metodologia empregada pelos programas e dos seus resultados (FIGUEIRA; LEITE, 2008).
O ambiente escolar é o principal meio de aprendizado e conhecimento da criança de 3 a 7 anos. Nesta fase a criança está se socializando, deixando o egocentrismo e descobrindo que o mundo não gira ao seu redor.
A necessidade de haver uma integração entre alunos e Cirurgião-Dentista é fundamental para uma aceitação e colaboração dos alunos perante ao tratamento odontológico.
A dificuldade poderá ser a barreira psicológica ao medo do desconhecido por parte da criança da educação infantil (criança de 3 a 7 anos de idade) e a necessidade de enfrentar um tratamento odontológico curativo e do tempo de atendimento não ser suficiente para o condicionamento da criança.
Segundo TEUSCHER (1999), devemos alcançar alguns objetivos específicos para tratamento da criança; interessar e educar a criança nos cuidados da higiene bucal; educar a criança para que aceite o tratamento necessário e periódico de seus dentes; ajudar a criança que aceite a responsabilidade por sua própria saúde bucal.
Aos três e sete anos de idade, com a entrada da criança na escola, tem início o chamado período de socialização. A escola e o ensino atendem a curiosidade da criança. Sua necessidade de realização e o desejo de firmar independência, evidencia a primeira forma de responsabilidade .
A criança tem poucos conhecimentos da situação odontológica, e instintivamente teme o desconhecido. Daí a importância da apresentação do equipamento e instrumental.
A educação em saúde na escola não visa a manipulação do comportamento das crianças desvinculadas dos conhecimentos de saúde mas ajudar a cada aluno compreender a si próprio como um ser físico, mental e social. A participação dos educadores no processo de formação de bons hábitos em saúde bucal é favorável, sendo mais um meio a ser utilizado para se alcançar melhores índices de saúde e higiene bucal na população. Um ambiente escolar saudável e exemplar incentiva as pessoas a agirem como agentes transformadores da realidade em benefício de suas próprias vidas.
Tomou-se como referência para o entendimento de modelo ou modo de atenção, três definições de autores brasileiros. A primeira define-o como um conceito capaz de articular o técnico e o político, incorporando contribuições sociais, culturais, políticas, clínicas, éticas, jurídicas, administrativas, dentre outras (CAMPOS, 1995). A segunda, de Carvalho & Ribeiro (1998), define-o como a maneira como são organizadas e combinadas as diferentes ações de intervenção no processo saúde e doença; e a terceira, proposta por Paim (1998), como as combinações tecnológicas utilizadas pela organização dos serviços de saúde em determinados espaços-populações, incluindo ações sobre o ambiente, grupos populacionais, equipamentos comunitários e usuários de diferentes unidades prestadoras de serviços com distinta complexidade. Assim, a promoção da saúde passou a ser vista como uma estratégia mediadora entre pessoas e ambiente, visando aumentar a participação dos sujeitos e da coletividade na modificação dos determinantes do processo saúde-doença, como emprego, renda, educação, cultura, lazer e hábitos de vida.
Desse modo, busca proporcionar aos povos meios necessários para melhorar sua saúde, cabendo ao estado a responsabilidade de reduzir as diferenças, assegurar a igualdade de oportunidades e promover os meios que permitam a todos desenvolver um melhor controle sobre ela (BUSS, 2000)
A necessidade de melhorar os índices epidemiológicos de saúde bucal e de ampliar o acesso da população brasileira às ações a ela relacionadas – quer em termos de promoção, quer de proteção e recuperação – impulsionou a decisão de reorientar as práticas de intervenção, valendo-se, para tanto, de sua inclusão na estratégia de saúde da família (BRASIL, 2000).
Uma questão de interesse para a saúde coletiva é a possível contribuição do atendimento odontológico para a prevenção de doenças bucais. Uma revisão sistemática16 da literatura apontou, na maioria dos estudos, melhorias de condições gengivais obtidas em curto prazo por iniciativas de promoção da saúde bucal. Embora os estudos que integraram a revisão sistemática tenham se centrado em ações educativas conduzidas em escolas e na comunidade, seus resultados suscitaram a hipótese de que o atendimento odontológico público e privado possa ter incorporado elementos de promoção da saúde bucal à prática clínica (ANTUNES et al., 2008).
A cárie dentária é a patologia mais comum da cavidade bucal, possuindo etiologia complexa e multifatorial, que inclui microbiota, dieta, hospedeiro, além de fatores coadjuvantes como socioeconômicos e ambientais. Embora os benefícios das mudanças de hábitos (higiene e dieta) sejam conhecidos pelo cirurgião-dentista, as informações sobre saúde bucal ainda são pouco divulgadas entre a população em geral (FIGUEIRA; LEITE, 2008).
Contudo, a doença cárie, ainda se caracteriza como um grande problema no que se refere à saúde bucal, por isso na prática odontológica atual, a prevenção têm se mostrado a melhor forma de abordagem visando a promoção de saúde. Para tanto, a educação e a motivação são ferramentas indispensáveis.
Baseados neste contexto, muitos trabalhos educativos-preventivos vêm sendo realizados dentro de instituições de ensino infantil e fundamental buscando transmitir informações e motivar as crianças a cuidarem de sua higiene bucal. Entretanto, sabe-se que para a assimilação de informações e incorporação de hábitos saudáveis, de maneira ideal, deve-se realizar um programa contínuo, adequado à realidade do público a ser atendido, que também seja capaz de atingir e abranger todas as pessoas envolvidas com a população alvo para que essas possam interferir dentro da sua realidade cotidiana. Assim sendo, a incorporação da família e/ou professores dentro destes programas podem representar uma grande estratégia para seu sucesso, pois a estratégia intersetorial, a saúde e a educação devem poder ser pensadas de forma mais integradora.
Em maio de 2001, foi assinada uma portaria interministerial que elaborou os Parâmetros Curriculares Nacionais em Ação. Esses parâmetros apontam para a construção de uma nova cultura em que a saúde e a educação trabalhem com temas transversais ¬ pluralidade cultural, ética, orientação sexual, cidadania, meio ambiente, trabalho, consumo ¬ com base em situações concretas vivenciadas no cotidiano das populações. Assim, o conhecimento deve ser tratado como algo que é construído e apropriado, fruto da interação e cooperação entre sujeitos que são diferentes. Os novos parâmetros curriculares apontam para a necessidade de planejar o trabalho institucional levando em consideração as especificidades locais, regionais e culturais.
O grande desafio, hoje, consiste em desenvolver uma sociedade mais saudável, estimulando o planejamento de políticas públicas capazes de promover a saúde, investindo em pesquisas e ações que incidam na melhoria da qualidade de vida das populações e estimulando a participação popular (AERTS et al., 2004).
Esse novo jeito de fazer saúde exige que os profissionais desempenhem o papel de educadores, sendo capazes de auxiliar a população sob sua responsabilidade a tornar-se agente na promoção e proteção de sua saúde e da saúde da cidade. Para tanto, devem desencadear um processo de aprendizagem, no qual o ensinar e o aprender possam se efetivar de uma forma relacional e não hierárquica. Nesse sentido, as pessoas devem ser o elemento central de todas as ações (primazia das pessoas), tendo mais controle sobre suas próprias vidas (apoderamento), sendo capazes de identificar fatores que afetam sua saúde e, com isso, exercendo maior controle sobre eles (HILLS, 2000).
Os procedimentos de educação em saúde além de motivar as crianças, criam um vinculo entre o profissional e os alunos, facilitando o atendimento curativo no consultório odontológico. Agiliza o tempo de atendimento, pois o primeiro contato já foi estabelecido em sala de aula fazendo com que haja uma maior afetividade e cooperação do aluno aumentando assim o número de pacientes atendidos dando uma maior cobertura aos alunos. O “medo” passa a ser administrado pela criança de maneira consciente e responsável de modo a colaborar com o atendimento odontológico.
As atividades realizadas sobre saúde bucal como escovação supervisionada faz com que os alunos se interessem em desenvolver hábitos de higiene bucal corretos.
Frente a isso, tal projeto proporciona uma análise quanto à promoção de saúde bucal que acontece com os alunos de creches e escolas do ensino fundamental da rede pública do município de Mãe D’ Água- PB, onde este programa de Promoção de Saúde Bucal nessas escolas municipais será desenvolvido com parceria entre a Prefeitura Municipal, a Secretaria Municipal de Saúde e a Secretaria Municipal de Educação , contando com a participação dos Agentes Comunitários, Diretores e Docentes dos estabelecimentos de ensino.

3. OBJETIVOS

O presente Projeto tem por objetivos:
- Melhorar as condições de saúde bucal da população de Mãe D’Água;
- Orientar as práticas de atenção à saúde bucal, consoante ao preconizado pela Estratégia de Saúde da Família;
- Assegurar o acesso progressivo de todos os alunos residentes nas áreas cobertas pelas equipes de saúde da família às ações de promoção e de prevenção, bem como aquelas de caráter curativo-restauradoras de saúde bucal;
- Capacitar, formar e educar permanentemente os professores das escolas e creches por intermédio da articulação entre o ESF e as instituições de ensino.
- Avaliar os padrões de qualidade e o impacto das ações de saúde bucal desenvolvidas;
- Melhorar as condições de saúde oral dos escolares;
- Diminuir os índices de doenças bucais dos estudantes;
- Esclarecer dúvidas e ensinar técnicas de cuidados em saúde bucal;

Diante deste objetivo, e através do projeto tem se considerado também o processo de construção de Sistema Único de Saúde, regulamentado pela Constituição de 1988, ao ser desenvolvido sobre os pilares da universalização, da descentralização e da integralidade da assistência, a interdisciplinaridade tem como objetivos a integração e a organização das atividades, com o propósito de enfrentar e resolver os problemas identificados sendo este, um dos caminhos a ser seguido para a efetivação do SUS. A ESB se caracteriza pelo trabalho articulado, mantendo diálogo e a integração entre a ESF e os membros educadores da rede pública.


3.1METAS

1. Ampliar as atividades de escovação supervisionada em grupo;
2. Dar ênfase para a prevenção de doenças bucais como: cárie, doença periodontal;
3. Aumentar as atividades de aplicação tópica de flúor;
4. Evitar futuras doenças bucais com a estratégia de prevenção e promoção;
4. Aproximar os alunos da rede pública ao atendimento na ESF e realizar ações também no campo da assistência individual afim de receberem tratamentos preventivos, educacionais e procedimentos cirúrgico-restauradores.


4. METODOLOGIA
O projeto “De volta as aulas com Saúde Bucal ” da Secretaria de Saúde de Mãe D’Água , será desenvolvido pela cirurgiã-dentista Juliana Rodrigues Paulo (PSF I). O projeto será desenvolvido no município pela equipe de Saúde Bucal (ESB) da Estratégia Saúde da Família (ESF) e estará em funcionamento a partir de fevereiro deste ano.
A partir dos dados coletados pela equipe de Saúde Bucal da ESF através do Programa de Saúde na Escola, os índices de cárie dentária da população escolar da rede pública foram avaliados por meio de exames clínicos (Odontograma) afim de realizar um diagnóstico situacional da saúde bucal e colocar em prática um programa permanente de educação em saúde, utilizando métodos de promoção de saúde.
O projeto será desenvolvido de forma a abranger, gradativamente, o número total de estabelecimentos de ensino da rede pública de Mãe D’Água ,as quais já receberam atividades educativas para promoção da saúde bucal, como palestras e filmes educativos e demonstração de higienização em macro-modelos; distribuição de kits do Brasil Sorridente, realização de escovação supervisionada e aplicação tópica de flúor gel.
Com uma amostra representativa de todos os alunos devidamente matriculados nas escolas da rede pública municipal e estadual de Mãe D’ Água e da creche municipal, todas da área de abrangência do PSF I foram incluídas na seleção da amostra. Os participantes do estudo foram selecionados em um processo de amostragem por conglomerado em etapas
A partir do cadastro da escola, será elaborado um cronograma e as atividades serão realizadas na ESF, com atendimentos preventivos e curativos diagnosticados estes através do levantamento epidemiológico. Com isto estabelecer um diagnóstico situacional e planejar a implantação de métodos de promoção de saúde cada vez mais eficazes que, certamente, vão contribuir para promover a melhoria das condições de saúde bucal e, consequentemente, da qualidade de vida dos escolares.
Fazem parte do projeto a cirurgiã-dentista Juliana Rodrigues Paulo e a Auxiliar de Saúde Bucal Anatiane Ferreira Cabral.
Tal estudo de natureza preventiva-curativa visa verificar a promoção de saúde bucal que acontece com os alunos de creches e escolas de ensino fundamental I e Médio da rede pública do município de Mãe D’ Água, com a representação de profissionais da rede públicas da saúde e educação do município de Mãe D’ Água: Secretária de Educação, Cirurgiã-Dentista , Auxiliar de saúde bucal, Agente Comunitário de Saúde, Diretores e Professores das instituições de ensino da rede pública.
Em sala de aula os professores serão orientados a abordarem com os alunos a importância da higiene bucal, bem como a procura nos postos públicos de tratamento odontológico. Entre os motivos, está a de que, os alunos relatam aos pais o aprendizado adquirido na escola, nesse caso a higienização bucal correta e a importância desta acontecer diariamente, pois a partir do momento que os alunos são orientados da importância da higiene bucal e isso se torne uma prática rotineira, a tendência é que se torne um hábito de toda a família.

4.1. SISTEMA DE ATENDIMENTO BÁSICO

Depois de feito o levantamento epidemiológico, tentou-se identificar as principais carências desta população. Para se fazer uma comparação dos dados utilizou-se os dados do SIAB – Sistema de informação de Atenção Básica e os dados do exame clínico realizado nos escolares no PSE, para embasar as ações desenvolvidas.
A atuação em equipe multiprofissional possibilita aos participantes do projeto desenvolver ações globais de educação em saúde, a partir das necessidades diagnosticadas na comunidade, e através da interdisciplinaridade, de maneira a colaborar no produto final único; o presente projeto, de caráter permanente, será desenvolvido a partir de fevereiro de 2011.

4.2. PROPOSTA DE ATUAÇÃO DA ODONTOLOGIA PARA DISSEMINAÇÃO DA SAÚDE BUCAL NO PROJETO

O desenvolvimento de um plano de ação voltado à saúde bucal nas escolas, foi pensado em 5 etapas, sendo que apenas a primeira etapa já foi realizada, são elas:

1º Etapa

Foi realizado um levantamento epidemiológico nos alunos das escolas da rede pública de Mãe D’ Água e na creche municipal, com utilização do odontograma que o PSE construiu. A aproximação entre alunos e a Cirurgiã-Dentista foi feita através de um primeiro contato em sala de aula, onde levou-se até a sala de aula bandejas com alguns instrumentais clínicos como espelho, onde realizou os exames clínicos. Foram desenvolvidas palestras com informações sobre saúde bucal, cuidados que devem ter com alimentação adequada e higiene oral correta, escovações coletivas supervisionadas realizadas pela CD, ASB e professores e aplicação tópica de flúor gel.

2º Etapa

Será confeccionado um informativo destinado aos pais das crianças e adolescentes esclarecendo sobre o projeto a ser desenvolvido nas escolas e na ESF, com a autorização dos mesmos para realizar o tratamento odontológico necessário de cada aluno. Assim como também uma apostila sobre Saúde Bucal, com uma linguagem fácil, simples e acessível, tratando de assuntos como o que é o dente, para que serve, o que é a doença cárie, doenças periodontais, a importância do flúor, da escovação, do fio dental, higiene bucal em gestantes e bebês, o que é a cárie de mamadeira, o que fazer com a urgência em fraturas dentárias. Esta apostila será desenvolvida para ser destinada às agentes comunitárias, professores e pais. Dentro desta etapa ainda teremos como meta: Desenvolver palestras com professores do município por seu caráter de formador de opinião, em que estes ajudam na formação das crianças, sendo instrumento valioso na disseminação da Saúde Bucal.


3º Etapa

Realização de campanhas de conscientização dentro das escolas, elegendo e inserindo um dia do ano para ocorrer programações de cunho conscientizador, como o “Dia da Saúde Bucal”, no calendário da escola, através de teatro, palestras, filmes educativos, dependo da escolaridade do aluno, voltado para a Saúde Bucal.

4º Etapa

Viabilização da clínica da ESF I de Mãe D’Água em dias programados pela ESB, para atendimento de pacientes com necessidade de tratamentos cirúrgico-restauradoras de maior complexidade. Os resultados dessa etapa tendem a uma redução significativa dos fatores de risco à cárie, observados assim como uma diminuição das necessidades de tratamento em todos os grupos contemplados. Conclui-se, portanto, que esta estratégia viabiliza o desenvolvimento de uma prática odontológica mais resolutiva e integral. Contribui ainda para o exercício da interdisciplinaridade e para o respeito aos princípios da integralidade e da eqüidade no trabalho da equipe de saúde da família.

5º Etapa

Depois de analisar os resultados obtidos com estas ações, tentar difundir para todo o município, pelo caráter permanente do projeto e incentivar nas escolas as leituras de livros infantis e materiais didáticos fornecidos pelo Ministério da Saúde, realizadas pelos professores bimestralmente e atividades didáticas desenvolvidos pelos alunos a partir da leitura executada.

5. CONSIDERAÇÕES FINAIS
Dessa maneira, a produção, por meio de diferentes abordagens e estratégias metodológicas, sustenta-se às práticas de promoção da saúde bucal dos alunos matriculados em escolas da rede pública, incluindo desde a teoria de higienização realizada pelos professores em sala de aula à prática desenvolvida pelos Agentes Comunitários de Saúde do bairro em que a escola está inserida, bem como o atendimento a população na ESF pela Cirurgiã-Dentista.
Os benefícios serão maiores viabilizados, já que o desenvolvimento de uma criança passa com certeza também pela escola que é responsável pela continuidade de sua educação, na qual está inserido o desenvolvimento intelectual, social e emocional. Pontos fundamentais para que se estabeleça a continuidade desses princípios básicos de higiene para uma vida mais saudável.
Em suma, a realização de tais trabalhos preventivos de sáude bucal, proporciona levar conhecimentos básicos para a prática diária, não só dos alunos, como também por meio destes, inseri-las no cotidiano familiar, atingindo a todos da importância preventiva da saúde bucal.
Assim, muito além de aprender, está o poder de multiplicar, poder dar continuidade ao projeto disseminando conhecimentos, objetivando a extrema importância para que se crie a consciência de que todos podem mudar para melhor a qualidade de vida de sua família, seus amigos e todas as pessoas que vivem ao seu redor.
Nos limites deste texto, quando nos referirmos à educação em saúde estamos identificando processos técnicos informais de troca e socialização de conhecimentos e práticas relativos a um problema de saúde pública. Inclui-se desde capacitações e treinamentos de curta duração dirigidos a diferentes profissionais e trabalhadores até atividades educativas com diferentes públicos-alvo (gestantes, crianças de uma escola, adolescentes).
São considerados problemas de responsabilidade individual, cabendo aos profissionais de saúde o dever de transmitir as informações necessárias para uma boa saúde. Acredita-se que a transmissão de informações tem elevado potencial para produzir alterações nas condições de produção das doenças e, portanto preveni-las.
Na atualidade, considera-se que a prática do educador apresenta maior probabilidade de alcançar resultados positivos quando concebe a educação como socialização de conhecimentos e práticas. É de Paulo Freire a expressão "educar-prevenindo para prevenir-educando", pois para ele, "só aprende verdadeiramente aquele que se apropria do aprendido, transformando-o em apreendido, com o que pode, por isso mesmo, reinventá-lo. Aquele que é capaz de aplicar o aprendido-apreendido a situações concretas".
O papel do educador em saúde bucal será tanto mais fecundo quanto mais possibilitar o desenvolvimento de informações e práticas que possam contribuir para uma elevação da consciência em relação ao próprio corpo, aos determinantes sociais do processo saúde-doença, e a organização de práticas coletivas de saúde. As pessoas são convidadas a participar ativamente da produção de saúde, superando a postura de consumidores passivos de ações curativas e remédios.













6. REFERÊNCIAS

AERTS, D. ; ALVES, G. G.; LA SALVIA, M. W.; ABEGG, C. Promoção de saúde: a convergência entre as propostas da vigilância da saúde e da escola cidadã. Cad. Saúde Pública, vol.20 no.4 Rio de Janeiro July/Aug. 2004.

ALMAS, K.; AL-MALIK, T. M; AL-SHEHRI, M. A.; SKAUG, N. The knowledge and practices of oral hygiene methods and attendance pattern among school teachers in Riyadh, Saudi Arabia. Saudi. Med. J., v.24, n.10, p.1087-91, 2003.
ANTUNES, J. L. F.; PERES, M. A.; FRIAS, A. C.; CROSATO, E. M.; BIAZEVIC, M. G. H. Saúde gengival de adolescentes e a utilização de serviços odontológicos, Estado de São Paulo. Rev. Saúde Pública, vol.42 no.2 São Paulo Abr. 2008.

BRASIL. Ministério de Saúde. Projetos e Programas. Saúde da família. Disponível em: http://www.saúde .gov.br 2000. Acesso em: 28 de novembro de 2010.
BUSS, P. M. Promoção da saúde e qualidade de vida. Ciência e Saúde Coletiva. Rio de Janeiro, v.5, n.1, p.163-177, 2000.
CAMPOS, G. W .S. Sobre la reforma de los modelos de atención: un modo mutante de hacer salud. In: Eibenschutz C, organizador. Política de saúde: o público e o privado. Rio de Janeiro: Editora Fiocuz; 1995. p. 95-8.
CARVALHO A. I. ; RIBEIRO J. M. Modelos de atenção à saúde. In: CARVALHO AI, GOULART, F. A, RIBEIRO, J. M, MALACHIAS, C. H., organizadores. Gestão em saúde unidade II: planejamento da atenção à saúde. Rio de Janeiro: Editora Fiocruz/Brasília: Universidade de Brasília; 1998. p. 37-53.
FARIA, A. R. O desenvolvimento da criança e do adolescente segundo Piaget. São Paulo, Ática, 1989.

FERREIRA, O. M. C.; SILVA JR, P. D. Os recursos audiovisuais no processo ensino-aprendizagem. São Paulo, EPU, 1986.

FERREIRA, J. M. S.; MASSONI, A. C. DE L. T.; FORTE, F. D. S.; SAMPAIO, F. C. Conhecimento de alunos concluintes de Pedagogia sobre saúde bucal
Interface - Comunic., Saúde, Educ., v.9, n.17, p.81-8, mar/ago 2005.

FIGUEIRA, T. R.; LEITE, I. C. G. Percepções, conhecimentos e práticas em saúde bucal de escolares. RGO, Porto Alegre, v. 56, n.1, p. 27-32, jan./mar. 2008.

HILLS, M. em documento distribuído na Oficina para professores de promoção da saúde, realizada durante o VI Congresso Brasileiro de Saúde Coletiva em Salvador, 2000.
MASTRANTONIO, S. S.; GARCIA, P. P. N. S. Programas educativos em saúde bucal – revisão de Literatura. J. Bras. Odontoped. Odontol. Bebê, v.5, n.25, p. 215-22, 2002.

MOYSÉS, S. T.; WATT, R. Promoção de saúde bucal. In: BUISCH, Y. P. (Org.) Promoção de saúde bucal na clínica odontológica. São Paulo: Artes Médicas, 2002. p.3-22.
PAIM, J. S. A reforma sanitária e os modelos assistenciais. In: ROUQUAYROL, M. Z. ; ALMEIDA FILHO, N., organizadores. Epidemiologia & saúde. Rio de Janeiro: MEDSI; 1998. p. 473-87.
PETRY, P. C; PRETTO, S. M. Educação e motivação em saúde bucal. In: KRIGER, L. (Org.) Promoção de saúde bucal. São Paulo: Artes Médicas, 2003. p.371-85.

SANTOS, P. A.; RODRIGUES, J. A.; GARCIA, P. P. N. S. Avaliação do conhecimento dos professores de ensino fundamental de escolas particulares sobre saúde bucal. Rev. Odontol. UNESP, v.31, n.2, p.205-14, 2002.

TOLEDO, O A.; BEZERRA, A. C. B. Manejo da criança na clínica odontológica. In: Odontopediatria: fundamentos para prática clínica. 2. ed. São Paulo: Editora Premier, 1996. Cap. 3. p. 41-56.

VASCONCELOS, R. M. M. L.; PORDEUS, I. A.; PAIVA, S. M. Escola: um espaço importante de informaçäo em saúde bucal para a população infantil. PGR: Pós-Grad. Rev. Fac. Odontol., v.4, n.3, p.43-8, 2001.
A Higiene Bucal nas Escolas publicado 10/09/2009 por Manuela Rocha Paixão em:http://www.webartigos.com/articles/24592/1/A-Higiene-Bucal-nas Escolas/pagina1.html#ixzz18KsIn9wr
Reorganização das ações de saúde bucal na Atenção Básica. Disponível em: http://www.saude.gov.br/programas/bucal/principal.htm. Acesso em: 30 de novembro de 2010.
Reorganização das ações de saúde bucal na Atenção Básica. Disponível em: http://www.saude.gov.br/programas/bucal/principal.htm. Acesso em: 28 nov. 2010.











6. ANEXOS




منبع:
http://netofilmagens.blogspot.com


  • آخرین ویرایش:-
نظرات()   
   
  • تعداد کل صفحات :6  
  • 1  
  • 2  
  • 3  
  • 4  
  • 5  
  • 6